rauhanomainen mielenosoitus

Kansalaiset mukaan päätöksentekoon – mitä on osallistuva demokratia?

Suomi on demokraattinen maa, jonka edustajat valitaan kansanäänestyksellä. Kansanvalta ei kuitenkaan pääty äänestyskoppiin kävelemiseen ja halutun numeron raapustamisen sille varattuun ruutuun. Osallistuvassa demokratiassa kansalaisilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja elinympäristön kehittämiseen myös vaalien välisenä aikana.

Tavoitteena on jakaa valtaa yhteiskunnassa tasaisemmin eikä jättää kaikkea ammattipoliitikkojen käsiin. Oikeusministeriö seuraa osallistumisoikeuksien toteutumista ja Suomen perustuslaki velvoittaa viranomaisia toimimaan avoimesti. Teknologia astuu apuun ja antaa monenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, mutta myös vapaaehtoistoiminnalla ja kansalliskokouksilla on paikkansa osallistuvassa demokratiassa. 

Kohti kansalaisyhteiskuntaa demokratiaa syventämällä 

Suomessa ollaan laajasti sitä mieltä, että päättäjät tarvitsevat enemmän ymmärrystä kuntalaisten palvelutarpeista. Kun asukkaat osallistuvat palvelujen suunnitteluun, palvelutuotantoa osataan uudistaa ja kohdistaa olemassa olevien tarpeiden mukaan. Kansalaisten asiantuntijalausuntojen ansiosta tekemisen tuottavuus kasvaa ja palvelujen laatu paranee. Samalla kunnan ja valtion saamat valitukset vähenevät, kun kansalaiset ovat saaneet alusta asti olla mukana prosessissa. Kestävän kehityksen esteenä eivät ole ideoiden tai teknisten ratkaisujen puute, vaan päätöksenteko.

Monet päätökset vaikuttavat konkreettisesti kansalaisten arkeen ja talouteen. Kun uudistukset valmistellaan pienessä virkamies- ja poliittisessa piirissä, niihin on helppo livahtaa virheitä tai varsinaisia puutteita. Pieni ratkaisijoiden joukko, jossa käytännön osaaminen ja kokemus puuttuvat, johtaa vääjäämättä kapeakatseisiin ratkaisuihin. Ratkaisu saattaa olla kallis, mutta tulokset mitättömät, tai toimintasuunnitelmaa on muutettava jälkikäteen realiteettien paljastuessa. 

Deliberatiivisessa demokratiassa päätökset tehdään kansalaiskeskustelujen ja muiden osallistumismuotojen pohjalta. Suomen kansalaisten monipuolista osaamista päästään hyödyntämään ja päätökset ovat harkitumpia kuin pienessä ryhmässä tehdyt johtopäätökset. Mistään huutokaupasta tai enemmistön päätöksestä ei kuitenkaan ole kyse, vaan lopullisen ratkaisun tekevät aina kunta- ja valtioelimet lain niille antamalla voimalla. 

Päätöksiä muutenkin kuin äänestämällä

Osallistuvassa mallissa demokraattisesta toiminnasta halutaan tehdä jokapäiväistä ja arkista. Päätöksiä syntyy sekä työpaikoilla että kotikunnan tasolla. Siihen voi kuulua kansalaisjärjestöjen tai sosiaalisiin liikkeisiin osallistumista, mutta myös lyhytkestoisemmat kampanjat ja tempaukset ovat tärkeitä vaikuttamisen kanavia. Kun yksilö vaikuttaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin, osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa.

Keskustelua erilaisista yhteiskuntaan vaikuttavista käydään muun muassa Ota kantaa -sivustolla, kun taas Lausuntopalvelu antaa mahdollisuuden pyytää ja antaa erilaisia lausuntoja. Esimerkiksi Lappeenrannassa kansalaisten kesken arvioidaan Pikisaaren Kariniemen välisen sillan tarvetta, Espoossa kehitetään Lillhemtinpuiston leikkipaikkaa ja Kainuun alueella valmistelussa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025. 

Päätöksen teko kunnassa kuuluu kaikille alueella asuville. Asukkaat ja kunnan palveluiden käyttäjät voivat osallistua mielipidekyselyihin, keskustelu- ja kuulemistilaisuuksiin tai olla aktiivisesti vaikuttamassa kunnan talouden suunnitteluun. Kunnan tehtävänä on tarjota kansalaisille riittävästi tietoa ja erilaisia tapoja käyttää kansalaisoikeuttaan. Omia ja muiden kuntalaisten esittämiä ideoita voidaan seurata Kuntalaisaloite-sivustolta. Palvelu on maksuton ja vireille tulleet aloitteet käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi jos 4 % kunnan yli 15-vuotiasta asukasta niin haluaa, kunnalle voidaan tehdä aloite kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä.

Kansalaisaloite ajaa lähes saman asian, mutta vaikutusalueena on kunnan sijaan koko Suomi. Jokaisella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on lupa kansalaisaloitteen tekemiseen ja sitä kautta uuden lain ehdottamiseen. Kansalaisaloite voi myös pyytää muutosta jo olemassa olevaan lakiin tai yrittää kumota lain tai sen osan. Kun kansalaisaloite kerää vähintään 50 000 ääntä 6 kuukauden kuluessa, se otetaan eduskunnan käsiteltäväksi. Aloitteet on kirjoitettava selkeästi ja asia perusteltava vakuuttavasti. 

Kannattaminen vaatii vahvan verkkopankkitunnuksilla tapahtuvan tunnistautumisen, mutta palvelu ei julkaise kannattajien nimiä. Kun äänien keräysaika on täyttynyt, ne tarkastetaan ja jos määrä on edelleen riittävä, siirtyy asia eduskunnalle. Vuonna 2022 eduskuntaan on lähtenyt muun muassa viesti autolla liikkumisen kustannusten kipurajan ylityksestä. Ehdotus kohdistuu polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin ja pyytää bensan ja dieselin verotuksen poistamista yhden vuoden ajaksi. Lisäksi polttoaineiden hintojen toivotaan laskevan pysyvästi 50 %. 

Onko Suomessa demokratiavajetta? 

Demokratian vahvuus on siinä, että suuntaa voidaan äänestämällä vaihtaa. Osallisuus ja osallistuminen eivät kuitenkaan toteudu, jos eivät lähde yksilöstä ja hänen halustaan vaikuttaa yhteiskuntaan ja lähiympäristöönsä. Äänestäminen tai muu vaikuttaminen eivät ole korkealla yksilön prioriteettilistalla, jos omassa elämänhallinnassa on säröjä. Turvattu toimeentulo on yksi toiminnan ehdoista, mutta myös kokemuksella omasta hyvinvoinnista on suuresti merkitystä siihen, mitkä asiat kansalainen kokee tärkeiksi. 

Osallistavan demokratian onnistumista tai epäonnistumista ei kuitenkaan voida kääntää yksin äänestäjän vastuulle. Kunnilla ja valtiolla on velvollisuus tiedottaa kansalaisille heihin vaikuttavista asioista. Avoimuus ei kuitenkaan aina toteudu eivätkä päätösten todelliset vaikuttimet ja vaikutukset selviä – etenkään on aihe on arka. Päätöksiä saatetaan myös tehdä poliittisten puolueiden etujen mukaan yhteiseen hyvään pyrkimisen sijaan. 

Varsinaisesta demokratiavajeesta voidaan kuitenkin puhua vasta, kun uurnille saapuu alle puolet äänioikeutetuista kansalaisista. Presidentinvaalit ja eduskuntavaalit saavat eniten kannatusta, mutta myös kuntavaalien äänestysprosentti kipuaa useimmiten yli 60 %:in. Suurempi riski demokratian kannalta on, etteivät kyvykkäimmät kuntalaiset enää asetu ehdolle lainkaan. Demokratianvajeen uhka koskee myös pienempiä kuntia, jos aluevaltuustojen päättäjät isojen kuntien ja kaupunkien edustajia. Kun pienistä kunnista ei saada tarpeeksi edustajia, vaarantuu myös alueen kunnallisten palveluiden ylläpito. Rahaa on helppo leikata sieltä, missä valittamisen varaa ei ole. 

Suomessa voidaan sanoa olevan demokratiavajetta, vaikka sen laajuus kohdistuukin tiettyihin kuntiin ja kansalaisryhmiin. Vaikka valtion on hoidettava oma osuutensa demokratian edistämiseksi, on myös kansalaisten osoitettava oma aktiivisuutensa muutenkin kuin Tykkää-nappia painamalla. Osallistuva demokratia vaatii työtä, mutta mahdollistaa parhaimmillaan monenlaisten muutosten tekemisen yhteiskunnan hyväksi. Tärkeintä on tehdä työtä kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä olevan kuilun pienentämiseksi. Kun luottamus ja avoimuus molempiin suuntiin ovat kunnossa, on yhteistyön tekeminen helpompaa ja palkitsevampaa.